T&K:sta K&T:hen – tutkimuksesta ja kehittämisestä kokeiluihin ja tekemiseen

Tutkimus (research) kurkistaa kauas. Sinne, mistä emme tiedä tarpeeksi. Kauas ja vielä tuntemattomaan katsominen on opetuksen ohella yliopistojen tärkeimpiä tehtäviä, mutta tulevaisuuteen pitää kurkottaa myös yritysten ja etenkin yritysjohdon. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on valmistauduttava tulevaan ja myös etsittävä tapoja, joilla yritys pärjää tulevaisuudessa.

Mitä enemmän olen tutustunut tutkimukseen ja myös tutkijoihin, on kiehtovaa, kuinka hyvällä tutkijalla on vilpitön ja vähän vimmainenkin halu uudelleen löytämiseen (re-search). Uteliaisuus ja akateeminen analyyttisyys ovat lyömätön yhdistelmä. Riippumattomaan tutkimukseen myös myös luotetaan, tämänkin takia vahva ja itsenäinen perustutkimus on kivijalka uudistamisessa. Huippuosaamisen Suomessa pitää olla kykyä haastaa ja kuunnella asiantuntijoita silloin, kun vaikeista asioista tehdään päätöksiä.

Kehittämisessä (development) haetaan jo maalia. Markkinat ovat lähellä, tuotteet ja palvelut osin jo olemassa, ja kehitysprojektilla on aikataulu ja liiketoimintaan liittyviä tulosodotuksia. Tutkimuksen luonne on muuttunut soveltavaksi. Yritysten rooli korostuu, ja tutkimustieto täydentää yritysten omaa osaamista. Näinhän se menee.

Kokeilut (experiments) ovat tämän vuosikymmenen hitti. Ajatus on hyvin läpäissyt maan, ja Suomessa puhutaankin jo kokeilukulttuurista. Ja totta se on: aina voi kokeilla, ja kokeilut ovat hyvin edullinen tapa testata tuote- tai palveluaihiota. Monesti lyhyessä ajassa huomataan, toimiiko tai että miten pitää parantaa. Parhaimmat yritykset kokeilevat koko ajan. Matka ideasta innovaatioon on pitkä ja kokeiluilla matka nopeutuu huomattavasti.

No entä sitten tekeminen (doing)? Jokainen teko voi olla myös uuden kokeilu. Menestyneet yritykset ovat sisäistäneet kehittämisen tekemiseen, koska silloin jokainen organisaation työntekijä voi olla pieni tutkija, utelias kehittäjä ja sinnikäs kokeilija. Ja tekemällä oppii. Ja aina voit tehdä pikkuisen paremmin.

Olen kuitenkin huomannut, että mikään asia, jota yrityksessä ei sisäistetä, ei mene käytäntöön. Sisäistämisen merkityksen ymmärtää, kun puhutaan toimintojen ulkoistamisesta. Mitään, jota ei ole sisäistetty, ei voi ulkoistaa. 

Samaa koskee tutkimista, kehittämistä, kokeiluja ja tekemistä. Strateginen pitkän aikavälin tutkimus pitää olla yritysjohdon agendalla. Kehitysprojektien on oltava selkeästi vastuutettuna keskijohdolla. Kokeilut ovat oiva työkalu kaikessa tekemisessä. Kun yritys tai miksei myös vaikka julkinen organisaatio, on sisäistänyt kehittämisen tärkeyden, on tulevaisuuden kilpailukyky jalkautettu kentälle, asiakaspalveluun ja jokapäiväiseen työhön.

Ja lopuksi, kokeilukulttuurissa tärkeintä on uusi asenne. Asiat, jotka ollaan tehty tähän mennessä aina näin, voidaan myös tehdä toisinkin. Aina on vaihtoehtoja, ja tulevaisuudessa niitä on entistä enemmän – varsinkin kuluttajalla, käyttäjällä ja asukkaalla.