Vihreä infrastruktuuri osaksi kaupunkien suunnittelua

Planeettamme on vaarassa ihmisten toiminnan seurauksena. Teollistumisen jälkeisenä noin 200 vuoden aikana maapallon väkiluku on kasvanut yhdestä miljardista lähes kahdeksaan miljardiin. 

Maaperään miljoonien vuosien ajan sitoutunutta hiiltä on vapautettu ilmakehään, ja viime vuosien aikana olemme tottuneet erilaisiin lämpöennätyksiin ja yllättäviin sääilmiöihin eri puolilla maapalloa. Myös koko elonkirjo on vaarassa: kuudes sukupuuttoaalto hävittää ennätysvauhtia kasvi- ja eläinlajeja eri puolilla maapalloa.

Syntynyttä ongelmaa ei kuitenkaan voi ratkaista samoilla keinoilla, joilla se on luotu. Tarvitsemme planetaarisesti radikaaleja irtiottoja teollistumisen ajan luonnonvaroja kuluttaneista tavoista ja periaatteista.Tulevaisuuden kaupunki on luontoälykäs.

Muutos koskee myös kaupunkien suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja korjaamista. Tulevaisuuden kaupunki on luontoälykäs. Kukin kaupunginosa on lähtökohtaisesti mahdollisimman omavarainen energian ja ruuantuotannon suhteen. Rakentaminen perustuu hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa rakennuksissa ja materiaaleissa olevaa sitoutunutta hiiltä ei hävitetä, vaan arvokkaat materiaalit pidetään kierrossa. Oleellista on luonnon ekosysteemien tunnistaminen ja ihmisen toiminnan mukauttaminen näihin prosesseihin.

Tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun liittyy keskeisenä kaupunkiluonnon suunnitelmallinen ja kriittinen tarkastelu luontopositiivisesta näkökulmasta. Vihreä infrastruktuuri – luonto kriittisenä osana urbaania infrastruktuuria harmaan infran, teiden, siltojen ja raiteiden rinnalla – on nouseva trendi kaupunkisuunnittelussa.

Monet maailman kaupungit, kuten Glasgow, Milano, Madrid, Amsterdam ja Vancouver, ovat ryhtyneet laajamittaiseen puiden ja metsän lisäämiseen kaupunkiympäristössä. Useita tekoälypohjaisia alustapalveluita on jo kehitetty suunnittelun avuksi ohjaamaan vihreän infrastruktuurin laajamittaista kehitystä.

Samalla syntyvä luontoälykäs kaupunki sitouttaa asukkaansa vuorovaikutukseen luonnon kanssa ja siitä oppimiseen. Kaupunkien maankäytön, rakentamisen ja asumisen periaatteita on uudistettava vastaamaan luontopositiivisesti nykyhaasteisiin, jotta kaupunkiluonnon monimuotoisuus turvataan myös tuleville sukupolville.

Kimmo Rönkä, diplomi-insinööri

Anne Stenros, tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA

Helsinki

Mielipidekirjoituksemme julkaistiin Helsingin Sanomissa 22.5.2022.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008829260.html