Loppukäyttäjistä alkukäyttäjiin – lopusta alkuun?
Käyttäjälähtöisyydestä ei koskaan puhuta liikaa. Perinteisesti suunnittelussa on käytetty termiä loppukäyttäjä (end user), jolle tuotetta tai palvelua suunnitellaan. Loppukäyttäjä tuo väistämättä mieleen sen, että pitkän suunnittelun ja perusteellisen valmistelun jälkeen lopullinen tuote tai palvelu luovutetaan projektin lopuksi käyttäjälle, loppukäyttäjälle. Suunnittelu ja tuotanto ikään kuin loppuu siihen, että loppukäyttäjä ostaa tuotteen tai palvelun ja alkaa käyttää sitä.
Tuote- ja palvelukehityksen “loppukäyttäjä” on kuitenkin ennen kaikkea koko elinkaaren kestoinen käyttäjä. Valmiin tuotteen tai palvelun lanseerauksessa kyse on ensimmäisistä kokemuksista. Siksi pitäisikin ehkä puhua alkukäyttäjistä, joilta saatujen kokemusten pohjalta syntyy pitemmän ajan käytön kokemus ja ehkä oikein onnistuneen tuotteen tai palvelun jälkeen tyytyväistä pitkäaikaista käyttäjää voitaisiin kutsua loppukäyttäjäksi.
Sama termien väärinkäyttö vaivaa opiskelua, jossa tutkinto päätetään lopputyöhön. Kuitenkin hyvään oppisen kokemukseen pitäisi liittää jatkuvan oppimisen ajatus, jolloin opiskelu voisi päättyä alkutyöhön – pitkän ja monipuolisen tulevan uran innostavaan alkusykäykseen.
Ja edelleen, sama asenne tulisi siirtää koko yhteiskuntaan, jossa lopun ajan tunnelmista pitäisi reilusti siirtyä alun ajan fiiliksiin, jatkuvaan uudistamiseen ja parantamiseen.
Huomaattehan, samalla käyttäjä kokemuksineen siirtyy projektin alkuun oikealle paikalleen, jossa dialogi on jatkuvaa, koko ajan parantuvaa ja joka kokemuksesta kehittyvää.
Vielä käyttäjä- ja asukaslähtöisyydestä. Asumisalan konkari Juha Salmi pohdiskeli jokunen vuosi sitten että tarkoittaako asukaslähtöinen putkiremontti sitä että asukas lähtee… no remonttiala on mennyt tuosta ajasta reilusti eteenpäin. Palaan asukaslähtöisyyteen myöhemmin.